Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.
Vino yläpohja ilman tuuletusta
Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa.
Kaksoisbetonilaatta-alapohja
Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne.
Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta
Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa.
Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne.
Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä
Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista.
Loiva vesikatto ilman tuuletusta
Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
Kantava betonialapohja puukorokelattialla
Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puinen lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on pientaloissa ennen 2000-lukua käytetty riskirakenne.
Kellarin seinä ilman vedeneristystä
Kellarin maanvastaiset, yleensä harkoista muuratut vedeneristämättömät seinät ovat erityisesti 1980…2000-luvuilla pientaloissa käytetty yleinen riskirakenne.
Puurossipohja ilman tuuletusta
Huonosti tuulettuva puinen rossipohja on yleinen riskirakenne, jota on käytetty erityisesti ennen toista maailmansotaa rakennetuissa omakotitaloissa.