Puurunkoinen tiiliverhottu ulkoseinä

Puurunkoinen tuulettumaton tiiliverhoiltu ulkoseinärakenne on pientalojen yleinen riskirakenne. Rakennetta käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990 valmistuneissa taloissa. Tuuletusraon yleistyminen 1980-luvulla vähensi rakenteen vaurioitumisriskiä.

Rakenne koostuu tiilistä muuratusta ulkokuoresta, joka on suoraan kosketuksissa ulkoseinän lämmöneristekerrokseen. Lämmöneristekerroksen seassa saattaa olla ulkoseinän kantava puurunko tai vaihtoehtoisesti kantavana osana toimii sisempi tiilimuuraus. Puurungon ulkoreunassa on voitu käyttää tuulensuojalevyä.

Riskirakenteen käyttökohteet

Tiiliverhoiltua puurunkoista ulkoseinän riskirakennetta ilman tuuletusrakoa on käytetty lähinnä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot). Kerrostaloissa vastaavaa rakennetta on käytetty ilman puurunkoa. Puurungon sijaan kantavana rakenneosana on ollut betoninen tai tiilinen sisäkuori.

Riskirakenteen käyttövuodet

Tuulettumattoman tiiliverhoillun ulkoseinän riskirakenteen käyttö alkoi yleistyä 1960-luvun aikana, kun tiiltä alettiin käyttää pientalojen julkisivuissa. Tuulettumattoman rakenteen ajateltiin soveltuvan Suomen ilmastoon, koska viistosaderasitusta ei pidetty niin voimakkaana, että tiiliulkokuoren sisäpuoliset rakenteet voisivat kastua. Käytännössä kuitenkin tiilijulkisivun kastuminen ja hidas kuivuminen riittää usein käynnistämään mikrobikasvun sisemmissä rakennekerroksissa.

1970-luvun lopulla rakennusoppaissa ohjeistettiin jättämään alimman tiilirivin joka kolmas pystysauma auki, mutta aukkojen pääasiallinen tarkoitus ei ollut tuuletuksen järjestäminen vaan tiilen taakse pääsevän sadeveden esteetön valuminen pois rakenteesta.

Tiilen taustalle lisätty tuuletusrako/työvara yleistyi vasta 1980-luvun aikana. Vuonna 1990 julkaistussa ulkoseinärakenteita koskevassa RT-ohjekortissa sekä vuonna 1998 päivitetyissä rakennusmääräyksissä (SRMK C2) julkisivutiilen taustalla ohjeistettiin käyttämään 30 mm tuuletusrakoa. Rakennuksen energiankulutuksen kannalta tuuletusraon lisääminen ei ollut järkevää, koska se heikensi ulkoseinärakenteiden lämmöneristävyyttä.

Alla on esitetty tuulettumattoman tiiliverhoillun ulkoseinän riskirakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa. Punainen väri tarkoittaa, että käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Tuulettumattoman tiiliverhoillun ulkoseinän riskirakenteen tunnistaa helpoiten rakennekuvista (rakenneleikkaus tai ulkoseinän rakennetyyppi). Tuuletusraon olemassaolon voi usein tarkastaa ikkunoiden ulkopuolisia smyygilautoja irrottamalla. Myös tiilijulkisivun alareunassa olevat avonaiset pystysaumat viittaavat tuuletusraon olemassaoloon. Avonaiset pystysaumat eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että tiilen taustalle olisi tehty tuuletusrako.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Tiiliverhoiltu ulkoseinän riskirakenne sisältää kosteus- ja sisäilmariskejä, joista merkittävimpiä ovat:

• Viistosade pääsee tunkeutumaan tiilikuoren läpi.
• Tiilet pysyvät viistosateen jälkeen pitkään märkinä.
• Sisäilman kosteus saattaa tiivistyä tiiliulkokuoren sisäpintaan.
• Puuttuva tai saumauslaastin täyttämä tuuletusrako hidastaa tiilien kuivumista.
• Kastuneet tiilet voivat aiheuttaa mikrobikasvua puurungossa, tuulensuojalevyssä tai lämmöneristeessä.
• Mikrobivaurioituneista materiaaleista saattaa olla ilmayhteys sisäilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Riskirakenteen mikrobivaurion syntymisen kannalta on oleellista, että tiiliulkokuorta vasten on materiaaleja, jotka voivat vaurioitua kosteudesta. Herkimpiä vaurioille ovat mm. puurunko, ikkunoiden puiset apukarmit sekä kipsikartongista tai puukuidusta valmistettu tuulensuojalevy. Mineraalivillalämmöneriste voi vaurioitua, mutta ei yhtä herkästi, kuin puupohjaiset materiaalit.

Pientaloissa, joissa ulkoseinät ovat tiili-villa-tiilirakenteiset (ns. täystiilitalot) tai kerrostaloissa, joissa lämmöneristekerroksen seassa ei ole puurunkoa, rakenteen vaurioituminen on epätodennäköisempää.

Tuulettumaton tiilijulkisivu ei läheskään aina tarkoita, että rakenteessa on vaurio, koska rakenteen vaurioitumiseen vaikuttaa moni asia. Lisäksi mahdollinen vaurio saattaa sijaita vain säärasitetuimmalla eteläseinustalla. Riskirakenteen kunto kannattaa yleensä selvittää tarkemmilla tutkimuksilla.

Kunnossa olevaa rakennetta ei ole välttämätöntä korjata – jos rakenne ei ole vaurioitunut viimeisten vuosikymmenten aikana, se tuskin vaurioituu tulevien vuosikymmentenkään kuluessa. Tosin tiilijulkisivujen kohdalla tähän yleistykseen on syytä suhtautua varauksella – ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet kasvattavat erityisesti tiiliseinien vaurioriskiä tulevaisuudessa (pl. massiivitiiliseinät).

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Tiiliverhoillun ulkoseinän riskirakenteen kosteus- ja mikrobivaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

• Rakennuksen suojaisa sijainti.
• Matala rakennus.
• Leveät räystäät.
• Ilmarako tiiliulkokuoren ja lämmöneristeen välissä.
• Avonaiset pystysaumat seinän alaosassa.
• Painekyllästetystä puusta (kestopuu) tms. valmistettu seinän alajuoksu.
• Kapillaarikatko (esim. bitumikermi) sokkelin ja puurungon alajuoksun välissä.
• Hyvin lämpöä eristävän tuulensuojalevyn käyttö.

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?