Kantava betonialapohja puukorokelattialla

Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on riskirakenne. Rakennetta on käytetty jonkin verran lähinnä pientaloissa 1940…1990-luvuilla.

Riskirakenne koostuu kantavasta betonilaatasta (massiivi-, ontelo- tai liittolaatta), jonka alla on ilma- tai ryömintätila. Lämmöneristys sijaitsee kokonaan laatan yläpuolella, jolloin betoni on yhteydessä ryömintätilassa olevaan ulkoilmaan. Lämmöneristeenä on käytetty huokoista materiaalia, kuten sahanpurua tai mineraalivillaa. Kosteuseristettä (muovi tai pikisively) on voitu käyttää eristetilan ala- tai yläpinnassa.

Riskirakenteen merkittävimpänä riskinä on lämmöneristeen ja puukoolauksen mikrobivaurioituminen betonilaatan yläpintaan tiivistyvän sisäilman kosteuden seurauksena.

Riskirakenteen käyttökohteet

Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehtyä riskirakennetta, eli puukoolattua lattiarakennetta on käytetty lähinnä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot).

Riskirakenteen käyttövuodet

Rakennetta on teoriassa voitu käyttää jo 1930-luvulla, kun betoni alkoi yleistyä omakotitaloissa. Ensimmäisten puukoolattujen lattiarakenteiden seassa lämmöneristeenä käytettiin orgaanisia materiaaleja, kuten sahanpurua.

Yläpuolelta puukoolatulla lattialla ja villalla lämmöneristetty ontelolaatta-alapohja on esitetty vielä vuonna 1991 julkaistussa alapohjarakenteita koskevassa RT-ohjekortissa, mutta poistettu vuonna 2003 päivitetystä kortista.

Kantavia betonialapohjia tehdään edelleen yläpuolelta lämmöneristettyinä, mutta lämmöneristeenä käytetään villan ja puurungon sijaan EPS-levyjä. EPS-levyillä yläpuolelta lämmöneristetty alapohja ei ole riskirakenne, vaikkakin rakennusfysikaalisesti lämmöneristeen parempi sijainti on laatan alapuolella.

Vain yläpuolelta lämmöneristettyä puukoolattua kantavaa betonista alapohjarakennetta voidaan pitää hyvän rakentamistavan mukaisena ennen vuotta 2003 rakennetuissa pientaloissa.

Alla on esitetty kantavan betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattian riskirakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa. Punainen väri tarkoittaa, että käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Kantavan betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun riskirakenteen tunnistaa rakennekuvista (leikkauskuva tai alapohjan rakennetyyppi).

Riskirakenteen olemassaoloa voi arvioida myös alimman kerroksen lattiaa tarkastelemalla – jos alimman kerroksen lattia tuntuu kävellessä ontolta tai lattiapäällysteenä on lankkulattia, on betonilaatan päällä todennäköisesti puukoolaus. Kantavan rakenteen erottaa maanvaraisesta puukoolatusta lattiarakenteesta siitä, että kantavan rakenteen alla on yleensä ilma- tai ryömintätila.

Betonilaatan yläpuoliset rakennekerrokset selviävät viimeistään lattiarakenteeseen tehtävällä rakenneavauksella.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Kantavan betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattian riskirakenteen riskinä on puukoolauksen ja lämmöneristeen mikrobivaurioituminen kohonneen kosteuden seurauksena. Lisäksi betonilaatan yläpinnassa oleva pikisively saattaa sisältää haitallisia PAH-yhdisteitä (kreosootti).

Eristetilan kohonnut kosteus johtuu yleensä joko:

• Betonilaatan yläpintaan tiivistyvästä sisäilman kosteudesta.
• Eristetilaan asennettujen käyttövesi- tai lämpöputkien vuodoista.
• Kapillaarisesti sokkelia pitkin betonilaattaan siirtyvästä maaperän tai ulkoilman kosteudesta (ulkoseinien lähettyvillä).

Rakenne ei yleensä ole ilmatiivis, jolloin vaurioituneista materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan. Tällöin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Kantavan betonilaatan päälle tehty riskirakenne, eli puukoolattu lattia ei aina ole vaurioitunut, koska vaurioitumiseen vaikuttaa moni asia.

Riskirakenteessa lämmöneristeen kunto kannattaa selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Vaikka rakenne olisikin kunnossa, on laatta usein järkevää lisälämmöneristää alapuolelta. Alapuolinen lisälämmöneristäminen parantaa rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa sekä energiatehokkuutta.

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Kantavan betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattian riskirakenteen vaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

• Rakennuksesta poispäin kallistavat vierustojen maanpinnat ja sadevesien ohjaaminen pois sokkelin luota.
• Sokkelin pinnoittaminen vettä hylkivällä, mutta vesihöyryä läpäisevälle maalilla tms.
• Sokkelin lämmöneristäminen ulkopuolelta.
• Vesihöyrytiivis ja/tai kosteutta kestävästä materiaalista tehty betonilaatan yläpuolinen lämmöneriste.
• Betonilaatan alapuolinen lämmöneristäminen (EPS/XPS).
• Ryömintätilan pysyminen mahdollisimman lämpimänä.
• 1.kerroksen sisäilman kosteuden laskeminen (= toimiva ilmanvaihto).

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?