Rakennuksissa käytetyt rakenteet
Tietoa mm. eri rakenteiden historiasta ja yleisimmistä riskirakenteista
Sivun sisältö
Tälle sivulle on koottu sekä kerrostalojen että pientalojen (omakotitalot, paritalot, rivitalot) eri rakenteisiin liittyviä julkaisuja. Eri rakenteilla tarkoitetaan mm. perustuksia, alapohjaa, välipohjaa, yläpohjaa, väliseiniä, ulkoseiniä, ikkunoita ja vesikattoa (katso alla oleva kuva).
Sivulta löytyy tietoa myös mm. eri rakenteiden historiasta sekä yleisimmistä riskirakenteista. Rakenteiden historia -julkaisuissa kerrotaan merkittävimmät kyseisessä rakenteessa vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset sekä niiden ajankohdat. Riskirakennejulkaisuissa on esitetty mm. kyseisen rakenteen rakennekuvat, valokuvia rakenneavauksista, käyttövuodet, merkittävimmät riskit sekä vaurioitumisen riskiä pienentävät tekijät. Uusia julkaisuja pyritään lisäämään viikoittain.
Rakenteissa tapahtuneet muutokset
Pientalojen ja kerrostalojen rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia vuosien varrella. Muutokset ovat yleensä johtuneet joko uusien rakennusmateriaalien käyttöönotosta tai rakennustekniikan kehittymisestä. Lisäksi eri arkkitehtuurin suuntaukset ovat suosineet eri rakenteita ja rakennusmateriaaleja – jugend suosi epäsymmetrisiä torneja/ulokkeita ja luonnonkiveä julkisivussa, kun taas funktionalismi ihannoi sileitä kuutionmuotoisia tasakattoisia sokeripalan näköisiä rakennuksia.
Osa vuosien varrella käytössä olleista rakenteista on myöhemmin, tietämyksen kasvaessa ja käytännön kokemuksen myötä todettu vaurioherkiksi, minkä takia niiden käyttö on myöhempinä vuosina vähentynyt. Riskirakenteiden tyypillisiä vaurioita ovat kosteus-, home- ja lahovauriot. Riskirakenteita löytyy pääosin kaikista eri rakenneosista (perustukset, alapohjat, välipohjat, yläpohjat, ulkoseinät, väliseinät ja vesikatto).
Lainsäädännöllä, rakentamismääräyksillä ja kansallisilla ohjeistuksilla on pyritty ylläpitämään hyvää rakentamistapaa ja ohjaamaan rakentamista parempaan suuntaan. Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (lain päivitys käynnissä). Tarkemmat rakentamista koskevat määräykset on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Hyvää rakentamistapaa on pyritty edistämään mm. Rakennustiedon julkaisemien RT-ohjekorttien ja Rakennusinsinööriliiton julkaisemien RIL-kirjojen avulla.
Pientalojen rakenteet ovat tyypillisesti poikenneet kerrostalojen rakenteista, minkä johdosta myös muutokset ovat olleet erilaisia. Merkittävimmät muutokset ovat esitetty alla.
Rakenteiden merkittävimmät muutokset pientaloissa
Luonnonkiviperustusten vaihtuminen betoniseen perusmuuriin 1930-luvulla.
…
Hirsiseinien vaihtuminen pystyrunkoseiniksi 1930-luvulta alkaen.
…
Sahanpurueristeen vaihtuminen mineraalivillaan 1960-luvulla.
…
Loivien kattomuotojen ja tiilijulkisivun yleistyminen 1960- ja 70-luvuilla.
…
Paluu jyrkkiin kattomuotoihin 1980-luvulla.
Rakenteiden merkittävimmät muutokset kerrostaloissa
Kevytrakenteisten väliseinien yleistyminen 1900-luvun alussa.
…
Hirsivälipohjien vaihtuminen betonivälipohjiin 1910-luvulla.
…
Massiivitiiliulkoseinien väistyminen 1940- ja 1950-lukujen aikana.
…
Betonisandwichulkoseinien vallankumous 1960-luvulta lähtien.
…
Tasakattojen yleistyminen 1970-luvulla.
Rakenteisiin liittyviä julkaisuja
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Asbesti rakennuksissa
Asbestia on käytetty erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.
Kreosootti rakennuksissa
Kreosoottia on vanhoissa rakennuksissa käytetty vedeneristykseen. Sen on todettu olevan terveydelle haitallista. Julkaisussa vastataan useimpiin kreosoottiin liittyviin kysymyksiin.
Vino yläpohja ilman tuuletusta
Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa.
Kaksoisbetonilaatta-alapohja
Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne.
Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta
Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa.
Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne.
Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä
Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista.
Loiva vesikatto ilman tuuletusta
Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
Kantava betonialapohja puukorokelattialla
Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puinen lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on pientaloissa ennen 2000-lukua käytetty riskirakenne.
Kellarin seinä ilman vedeneristystä
Kellarin maanvastaiset, yleensä harkoista muuratut vedeneristämättömät seinät ovat erityisesti 1980…2000-luvuilla pientaloissa käytetty yleinen riskirakenne.
Puurossipohja ilman tuuletusta
Huonosti tuulettuva puinen rossipohja on yleinen riskirakenne, jota on käytetty erityisesti ennen toista maailmansotaa rakennetuissa omakotitaloissa.
Tasakatto ilman kallistuksia
Tasakatto ilman kallistuksia on pientalojen harvinainen, lähinnä 1970-luvulla käytetty riskirakenne. Tasakatto on usein muutettu harja- tai aumakatoksi.
Puurunkoinen tiiliverhottu ulkoseinä
Puurunkoinen tiiliverhoiltu ulkoseinärakenne ilman tuuletusrakoa on yleinen riskirakenne, joka oli käytössä pientaloissa erityisesti vuosina 1960–1990.
Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä
Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä on tavallinen, pientalojen kantavissa sekä huoneistojen välisissä väliseinissä käytetty riskirakenne.
Maanvastainen puukoolattu lattia
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on pientalojen yleinen riskirakenne, jota käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990.
Kellarin kattorakenne rintamamiestaloissa
Erityisesti rintamamiestaloissa käytetty kellarin ja 1.kerroksen välinen betonilaatan päälle tehty puukoolattu välipohja on riskirakenne reuna-alueella.
Sisäpuolelta eristetty kellarin seinä
Sisäpuolelta eristetyt kellarin seinät ovat yleinen riskirakenne, joka oli käytössä sekä kerrostaloissa että pientaloissa erityisesti vuosina 1940–1990.
Valesokkelirakenne eli piilosokkeli
Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista.
Ulkoseinärakenteet eri vuosikymmeninä
Pientalojen ulkoseinät olivat hirsirakenteisia aina 1930-luvulla asti. Kerrostalojen ulkoseinät olivat massiivitiilirakenteisia toiseen maailmansotaan asti.
Vesikattorakenteet eri vuosikymmeninä
Savutupiin tehtiin hirsirakenteinen harjakatto. Katteena käytettiin tuohia, jotka pysyivät paikoillaan puuriukujen, eli malkojen avulla (malkakatto).
Ikkunat eri vuosikymmeninä
Savupirttien seinään saatettiin lisätä pieni puinen luukkuikkuna. Ikkunalasin sijasta käytettiin erilaisia valoa läpäiseviä kalvoja, kuten sian virtsarakkoa.
Perustusrakenteet eri vuosikymmeninä
Keskiajalta lähtien savutuvat perustettiin nurkkakivien varaan. Keskiaikaisten kauppaloiden kivitalot muurattiin yhtenäisen luonnonkiviperusmuurin päälle.
Väliseinärakenteet eri vuosikymmeninä
Kerrostaloissa väliseinät olivat tavallisesti paksuja tiilimuureja aina 1800-luvun loppuun asti. Kevytrakenteiset väliseinät yleistyivät 1800-luvun lopulla.
Muita julkaisuja
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.
Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.
Tarkastuslista asuntokauppaan – omakotitalo, paritalo tai rivitalo
Mihin asioihin rakennusalaa tuntematon voi kiinnittää huomiota talokaupoilla? Ohjeet on tarkoitettu omakotitalon, paritalon tai rivitalon asuntonäyttöä varten.