2020-luvun omakotitalot
2020-luvun pientalo on moderni, linjakas ja pelkistetyn näköinen. Talo on puurunkoinen, mineraalivillalla eristetty ja lautaverhoiltu pakettitalo. Julkisivussa valtavärejä ovat valkoinen ja musta. Olohuoneessa on isot ikkunat. Vesikatto on perinteinen jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä. Sisäkatto on vino ja huonekorkeus ylittää lain salliman minimikorkeuden.
Yhteiskunta ja rakentaminen 2020-luvulla
2020-luku on käynnistynyt haastavissa olosuhteissa: Koronan hellittäessä ja yhteiskunnan avautuessa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota synnytti maailmanlaajuisen talous- ja energiakriisin.
Koronan ja yleistyneen etätyön takia ahtaan kerrostaloasumisen suosio on laskenut, ja monet haaveilevat pientalosta taajama-alueen ulkopuolella tai maaseudulla. Korona toi esille omakotiasumisen parhaat ja kerrostaloasumisen huonoimmat puolet. Lisäksi kesämökit kävivät hyvin kaupaksi.
Sodan takia Suomi ajautui taantumaan. Inflaatio oli voimakasta ja elin-/asumiskustannukset nousivat merkittävästi. Sähkön hinnan moninkertaistuminen kuritti erityisesti vanhoissa isoissa omakotitaloissa asujia. Asuntolainojen korot alkoivat nousta ensimmäisen kerran lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Samaan aikaan poistui asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus. Asuntojen myyntiajat pitenivät ja ensimmäisiä merkkejä asuntojen hintojen laskemisesta havaittiin myös kasvukeskuksissa.
2020-luvun omakotitalon arkkitehtuuri ja asuntosuunnittelu
2020-luvun pientalojen arkkitehtuurissa näyttää jatkuvan 2010-luvulla alkanut modernin pelkistetty ja linjakas tyyli.
Pientalo pystytetään yleensä talopakettina kompaktin kokoiselle tontille. Erityisesti kaupunkialueilla pientalotontit ovat yhä useammin vuokratontteja. Tontti voi olla todella pieni, jolloin pihaa ei ole juuri ollenkaan.
Julkisivu on usein pelkistetty ja lautaverhoiltu. Ikkunoiden smyygilistoja lukuun ottamatta kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Valtavärejä ovat erittäin tummat ja erittäin vaaleat sävyt rinnakkain. Julkisivu maalataan vaaleaksi ja ikkunoiden smyygilistat mustaksi – tai toisinpäin. Erityisesti olohuoneen ikkunat ovat isoja ja saattavat yltää jopa lattiasta kattoon. Iso lasitettu terassi on yleinen.
Puu on merkittävässä roolissa sekä julkisivussa että sisustuksessa.
Pienet talot ovat suosittuja, isojen talojen suosio vaikuttaa laskevan. Hukkaneliöistä pyritään eroon. Monet talovalmistajat käyttävät normaalia (250 cm) korkeampaa huonekorkeutta – tavallinen huonekorkeus on noin 260 cm ja sitä voi halutessaan korottaa esim. 270 cm tai 280 cm.
2020-luvun omakotitalon rakenteet
2020-luvun pientalojen rakenteissa ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010-lukuun verrattuna. Rakenteiden U-arvovaatimuksia ei ole tiukennettu vuoden 2010 jälkeen.
Sokkelissa ja kellarin maanvastaisissa seinissä käytetään betonin lisäksi usein kevytsoraharkkoja tai erilaisia lämpöharkkoja. Perustusrakenteet kosteuseristetään aina ulkopuolelta. Matalaperusteisissa rakennuksissa eristeenä käytetään muovista perusmuurilevyä (patolevy), mutta kellarin seinät eristetään aina kumibitumikermillä. Lämmöneriste (EPS, XPS) asennetaan rakenteen ulkopintaan.
Salaojina käytettiin kestäviä muovisia tuplaputkia, jotka sijoitettiin anturoiden alapinnan alapuolelle. Vähintään osa salaojien tarkastuskaivoista on yleensä jätetty näkyviin.
Alapohjat tehdään maanvaraisina tai tuulettuvina rossipohjina.
Maanvaraiset betonialapohjat lämmöneristetään alapuolelta EPS- tai XPS-levyillä. Lattiapinnan korko on vähintään 300 mm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Eristeen alla on sora-/sepelikerros, jonka seassa on radonpoistoputkisto.
Rossipohjat tehdään betonisista ontelolaatoista. EPS-eriste asennetaan usein ontelolaatan päälle, vaikka rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta parempi sijainti on laatan alapinta. Ryömintätilat ovat korkeita ja niiden tuulettumista tehostetaan puhaltimella/huippuimurilla. Ryömintätilan pohjalla on yleensä soraa, mutta myös kevytsoraa tai vaahtolasia on voitu käyttää. Soran alla on yleensä EPS-lämmöneriste.
Puutalojen välipohjat tehdään puupalkeista ja ääneneristeenä käytetään villaa. Kivitalojen välipohjat tehdään ontelolaatoista ilman ääneneristettä. Yläpohja tehdään tavallisesti puurakenteisena, mutta myös ontelolaattoja voidaan käyttää. Lämmöneristeenä on mineraalivilla tai puukuitueriste. Villan kanssa käytetään höyrynsulkumuovia, mutta puukuitueristeen kanssa ilmansulkua.
Ulkoseinät ovat yleensä puurunkoiset, mutta myös harkko-, hirsi- tai massiivipuuseinät ovat yleisiä. Puurunkoiset ulkoseinät lämmöneristetään mineraalivillalla tai puukuitueristeellä (ekovilla). Mineraalivillan kanssa rakenteen sisäpintaan asennetaan höyrynsulkumuovi, mutta ekovillan kanssa ilmansulkupaperi. Harkkoseinät rapataan molemmin puolin. Lauta- tai tiilijulkisivu tehdään tuulettuvana. Tiilijulkisivun tuuletusraon tulee ohjeiden mukaan olla vähintään 30 mm.
Ikkunat ovat puuta ja alumiinia, sisäänaukeavia 3-lasisia ja 2-puitteisia lämpölasisisäpuitteella varustettuja. Ikkunoiden ja seinien välissä tilkkeenä on polyuretaanivaahto.
Vesikatto tehdään puisista kattoristikoista. Kaikkien vesikatteiden alle asennetaan aluskate, jonka läpiviennit tiivistetään huolellisesti.
2020-luvun omakotitalon järjestelmät
Lämpö tuotetaan 2020-luvun pientalossa yleensä lämpöpumpun avulla. Maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu vaikuttavat tällä hetkellä olevan suosituimpia ratkaisu. Muita vaihtoehtoja ovat mm. suora sähkölämmitys tai ilma-vesilämpöpumppu. Lämmitystä tehostetaan ilmalämmityksen (ilmalämpöpumppu) tai varaavan takan avulla.
Lämpö jaetaan huoneisiin vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Lattialämmitysputket ovat muovia (PEX), muut lämpöjohdot ovat terästä tai komposiittia.
Viemäriputket tehdään PP-muovia (polypropeenia) ja käyttövesiputket kuparista, komposiitista tai muovista (PEX).
Ilmanvaihtona on lähes poikkeuksetta lämmöntalteenotolla (LTO) varustettu koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, vaikka perinteisen painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaakin kasvattavan suosiotaan. Lue lisää eri ilmanvaihtojärjestelmien hyvistä ja huonoista puolista täältä.
Sähkökaapelit ovat MMJ. Kaikki pistorasiat ovat maadoitettu ja vikavirtasuojattu.
Esimerkkirakennus – 2020-luvun omakotitalo
Arkkitehtuuri: Moderni
Huonekorkeus: 260-280 cm
Perustusrakenteet: Betoni; kosteuseristys rakenteen ulkopinnassa
Alapohja: Maanvarainen alapuolelta lämmöneristetty (EPS) betonilaatta tai betonirakenteinen rossipohja
Välipohja: Puupalkit tai ontelolaatat
Yläpohja: Puuristikot, mineraalivillaeristys + höyrynsulku
Ulkoseinät: Puurankarakenteiset + mineraalivillaeristys + höyrynsulku
Julkisivu: Laudoitettu, tuulettuva
Ikkunat: Kolminkertaiset, puu-alumiini
Vesikatto: Harjakatto + tiili- tai peltikate
Lämmitys: Sähkölämmitys, lämpöpumppu; vesikiertopatterit tai lattialämmitys
Viemärit ja vesijohdot: Muovia ja kuparia/PEX/komposiitti
Ilmanvaihto: Koneellinen tulo-poisto + LTO
2020-luvun omakotitalon sisäilmaston olosuhteet
2020-luvun pientalon (omakotitalon, paritalon, rivitalon) sisäilman laatu ja olosuhteet:
2020-luvun omakotitalon hyvät ja huonot puolet
2020-luvun pientalon (omakotitalon, paritalon, rivitalon) hyviä ja huonoja puolia ovat:
+ Asuinhuoneet ovat usein normaalia korkeampia.
+ Huoneet ovat avaria ja isojen ikkunoiden ansiosta valoisia.
+ Rakennus ei sisällä riskirakenteita tai merkittäviä kosteus- ja sisäilmariskejä.
+ Rakenteet ovat hyvin lämmöneristettyjä.
+ Rakenteet eivät sisällä asbestia tai haitta-aineita.
+ Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä ovat energiaystävällisiä.
+ Lämmityskustannukset ovat maltilliset.
+ Rakenteilla ja järjestelmillä on runsaasti käyttöikää jäljellä.
– Mahdollinen vuokratontti kasvattaa asumiskustannuksia.
– Tontti voi olla pieni ja ahdas.
– Mahdolliset suunnittelu- ja rakennusvirheet tulevat esille yleensä asunnon ensimmäisen omistajan aikana.
2020-luvun omakotitalon merkittävimmät riskit
2020-luvun pientalossa ei ole riskirakenteita, eikä merkittäviä kosteus- tai sisäilmariskejä. Rakentamista ohjaavat ajantasaiset määräykset löytyvät täältä. Tavallisesti riskit liittyvät rakentamisen aikana tapahtuneisiin virheisiin, joista yleisimpiä ovat:
- Ulkoseinien ja yläpohjan höyrynsulkumuovin liitosten sekä läpivientien heikko toteutus.
- Kosteuden tiivistyminen ulkoseinien tai yläpohjan sisään rakentamisen aikana (erityisesti, kun lattiabetoni valetaan talvella).
Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?
Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
Kirjoittaja
Kasper Käyhkö (LinkedIn)
Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan erikoisosaamista ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.
