Ilmanvaihto eri vuosikymmeninä
Keskiajalla asuinrakennusten ilmanvaihto perustui epätiiviiden rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavuotoihin (tahaton ilmanvaihto). Savutuvissa ilman vaihtumista tehostivat hirsiseinän läpi tehdyt puiset luukut sekä katossa oleva savunpoistoaukko. Myöhempien aikojen talonpoikaistaloissa leivinuunin savuhormi toimi poistoilmahormina, mutta korvausilma tuli edelleen rakenteiden läpi ja avonaisten ikkunoiden kautta.
Ilmanvaihto 1800-luvulla
1800-luvulla ilman vaihtumista paransivat saranoidut ja avattavat ikkunat. 1800-luvun lopulla ilmanvaihdon tärkeys korostui kulkutautiepidemioiden myötä ja rakennusoppaissa alettiin suositella toimivan ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista. 1800-luvun lopun kerrostaloihin rakennettiin huonekohtainen painovoimainen ilmanvaihto, jossa kaikkiin asuinhuoneisiin lisättiin sekä korvausilma- että poistoilmareitti. Poistoilmahormit muurattiin tiilestä ja niiden vetoa paransivat viereiset kaakeliuunien lämmittämät savuhormit.
Ilmanvaihto 1900-luvulla
1920-luvun kerrostaloissa huonekohtainen ilmanvaihto väheni ja huoneistokohtainen ilmanvaihto yleistyi. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa korvausilma-aukot lisättiin ainoastaan puhtaisiin tiloihin ja poistoilmahormit muurattiin likaisiin tiloihin. Huoneiden välillä ilma liikkui väliovien kautta siirtoilmana puhtaista tiloista kohti likaisia tiloja. Keskuslämmityksen yleistymisen jälkeen korvausilma-aukko saatettiin uudiskohteissa 1920-luvun lopusta alkaen sijoittaa ulkoseinän yläosan sijasta ikkunan alle, lämpöpatterin taakse tai yläpuolelle.
1940-luvun kerrostaloissa tuli ensimmäisen kerran käyttöön koneellinen poistoilmanvaihto ja 1950-luvun kerrostaloihin se tehtiin lähes aina, jos kerroksia oli vähintään neljä. Suurimpana erona painovoimaiseen järjestelmään oli se, että poistoilmahormien yläpäähän lisättiin sähköllä toimiva poistoilmapuhallin. Kerrostaloihin järjestelmä tehtiin aluksi yhteiskanavajärjestelmänä ja myöhemmin erilliskanavajärjestelmänä. Yhteiskanavajärjestelmässä päällekkäisten asuntojen poisto-/jäteilmat saattavat sekoittua keskenään. Yhteiskanavajärjestelmä oli yleinen 1960-luvun kerrostaloissa.
Asuinrakennusten ensimmäisiä koneellisia tulo-poistojärjestelmiä rakennettiin 1970-luvun kerrostaloihin. 1970-luvun pientaloihin ilmanvaihto tehtiin yhä edelleen painovoimaisena. Vuoden 1973 energiakriisin jälkeen korvausilmareitit saatettiin uudiskohteissa jättää kokonaan tekemättä ja korjauskohteissa tukkia.
Ensimmäiset ilmanvaihtoa koskevat valtakunnalliset määräykset tulivat voimaan vuonna 1976, jonka jälkeen määräyksiä ja suunnitteluohjeita on päivitetty tasaisin väliajoin. Rakennusaineisten hormien määrä väheni metallisten kierresaumakanavien yleistyttyä 70-luvulla.
Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto alkoi yleistyä vasta 1980-luvun kerrostaloissa. 1980-luvun pientaloihin tehtiin edelleen joko painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto. Koneellisen tulo-poiston merkittävimpänä erona aikaisempiin järjestelmiin oli, että tuloilma pystyttiin suodattamaan ja lämmittämään ennen sisäänpuhallusta. Lisäksi poistoilmasta pystyttiin ottamaan osa lämmöstä talteen uusien lämmöntalteenottojärjestelmien kehittyessä, mikä paransi järjestelmän energiatehokkuutta.
Koneellinen tulo-poisto yleistyi 1990-luvun pientaloissa poistaen hiljalleen muut järjestelmät käytöstä uudiskohteissa. Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa korvausilmareittejä ei ulkoseiniin tai ikkunoihin enää tehty.
Ilmanvaihto 2000-luvulla
2000-luvun pientaloissa ja kerrostaloissa koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä on ylivoimaisesti yleisin ratkaisu. Vuonna 2018 voimaan tulleet uudistetut rakentamismääräykset helpottavat myös perinteisen painovoimaisen ilmanvaihdon rakentamisen, mutta se on uusissa kohteissa ainakin toistaiseksi harvinainen. Painovoimainen ilmanvaihto lisätään mm. Oulunkylään vuonna 2023 rakenteilla olevaan As Oy Helsingin Muurarimestariin. Koneellista poistoilmanvaihtoa ei uusiin kohteisiin tehdä.
Lue lisää eri ilmanvaihtojärjestelmien ominaisuuksista täältä.
Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?
Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
Kirjoittaja
Kasper Käyhkö (LinkedIn)
Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan erikoisosaamista ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.
