Lämmitysjärjestelmät tänä päivänä
Uusiutuvan energian hyödyntäminen rakennuksen lämmityksessä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuoden 2022 Asuntomessualueelle Naantaliin on tarkoitus rakentaa koko aluetta palveleva aurinkovoimala.
Fossiilisiin polttoaineesiin perustavat lämmitysmuodot tulevat todennäköisesti poistumaan käytöstä lähivuosien aikana. Uusiin rakennuksiin ei enää asenneta öljylämmitysjärjestelmää ja vanhoista öljylämmitysjärjestelmistä on pyrittävä eroon vuoteen 2030 mennessä.
Öljystä luopuminen on osa Suomen hiilineutraaliustavoitetta (2035). Pientalojen omistajille on 1.9.2020 lähtien tarjottu avustusta öljylämmitysjärjestelmästä luopumista varten. Myös harvinaisemmasta kaasulämmityksestä pyritään eroon 7.4.2022 alkaen jaettavan avustuksen avulla.
Pientaloissa käytetyt lämmitysmuodot (omakotitalot, paritalot ja rivitalot)
Vuonna 2021 Suomen pientalokannasta suurin osa (43 %) lämpiää sähköllä. Molempien, öljy-/kaasulämmityksen sekä puu-/turvelämmityksen osuus on noin 20 %. Kaukolämpöverkkoon on liitetty alle 10 % pientaloista ja maalämmön osuus on edelleen pieni (6 %).
2000-luvulla erityisesti maalämmön sekä erilaisten lämpöpumppujen (ilmalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu) suosio on kasvanut. SULPUN tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yli 50 %. Lisäksi yhä useampi asentaa vesikatolle aurinkopaneelit.
2020-luvun pientaloissa lämmönjakotapana on tyypillisesti vesikiertoinen lattialämmitys. Vanhemmissa taloissa vesikiertoinen patterilämmitys tai huonekohtaiset sähköpatterit ovat yleisiä. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa ilmanvaihto hoitaa osan lämmityksestä (ilmalämmitys). Lisäksi lämmitystä on usein tehostettu ilmalämpöpumpulla.
Asuinkerrostaloissa käytetyt lämmitysmuodot
Kerrostalokannasta ylivoimaisesti suurin osa on liitetty kaukolämpöverkkoon (~ 80 %). Kerrostaloissa kaukolämpöön liittyminen alkoi yleistyä 1950-luvulla. Muiden järjestelmien osuudet ovat: öljy/kaasu 12 %, sähkö 5 %, maalämpö 2 % ja puu/turve 2 %.
Vuonna 2022 alkanut energiakriisi on saanut yhä useamman taloyhtiön vähintään harkitsemaan maalämpöjärjestelmän tai aurinkopaneelien asentamista.
2020-luvun kerrostaloissa lämmönjakotapana on tyypillisesti vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys. Yhä useampi rakennuttaja suosii lattialämmitystä, koska se mahdollistaa lattiasta kattoon yltävien maisemaikkunoiden käytön ja tuntuu mukavalta jalkojen alla. Vanhemmissa kerrostaloissa on yleensä vesikiertoinen patterilämmitys. Ennen 1920-lukua rakennetuissa kerrostaloissa saattaa osana lämmitysjärjestelmää toimia kaakeliuunit (huonekohtainen uunilämmitys).
*Piirakkakuvaajien data: Tilastokeskus, viitattu 10/2022
Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?
Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
Kirjoittaja
Kasper Käyhkö (LinkedIn)
Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan erikoisosaamista ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.
