Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Asbesti rakennuksissa
Asbestia on käytetty erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.
Kreosootti rakennuksissa
Kreosoottia on vanhoissa rakennuksissa käytetty vedeneristykseen. Sen on todettu olevan terveydelle haitallista. Julkaisussa vastataan useimpiin kreosoottiin liittyviin kysymyksiin.
Vino yläpohja ilman tuuletusta
Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa.
Kaksoisbetonilaatta-alapohja
Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne.
Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta
Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa.
Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne.
Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä
Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista.
Loiva vesikatto ilman tuuletusta
Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.