Naantalin Asuntomessut 2022
Messualueella ja -kohteissa näkyi luonnon kunnioittaminen ja luonnonmukainen rakentaminen
Kohteet oli rakennettu alueen kallioisen maaston mukaisesti. Tasamaalla ja rinteen korkeimmilla kohdilla olevat talot oli perustettu maanvaraisesti, mutta rinteessä olevat talot teräspilarein tai rossipohjarakentein. Perustustöissä louhintaa tuli välttää ja puita kaataa vain minimimäärä.
Messualue oli Asuntomessujen historian yksi viihtyisimmistä ja kauneimmista.
Tontit olivat riittävän isoja, rakennusten pinta-alat maltillisia ja huoneet korkeita
Tonttien keskipinta-ala oli noin 1100 m2 ja asuntojen noin 130 m2. Rakennukset oli sijoiteltu alueelle väljästi ja niiden väliin jäi mukavasti luontoa sekä vapaata tilaa. Vuokratontit sai tarvittaessa lunastettua itselleen, tonttien lunastushinta vaihteli 50k€ molemmin puolin. Asuntojen neliöt oli pääosin fiksusti ja tehokkaasti käytetty. Huonekorkeudet ilmoitettiin lähtötiedoissa harvoin, mutta ainakin osassa kohteissa oli käytetty mukavaa 280 cm minimikorkeuden (240 cm) sijaan.
Alueella näkyi viime vuosina kasvanut puurakentamisen suosio
Hirsirunkoisia rakennuksia oli 6 kpl ja CLT-runkoisia 1 kpl. Esimerkiksi Jukkatalon ja Kastellin ensimmäiset hirsirunkoiset messukohteet esiteltiin näillä messuilla. Hirsi- ja massiivipuurakennusten vallankumousta hillitsee vielä niiden korkea hinta perinteiseen puurunkoon (puurankarakenne) verrattuna. Puurankarakenne löytyi suurimmasta osasta kohteita (16 kpl). ”Kivirakennusten” eli harkko- tai betonirunkoisten talojen määrä oli maltillinen: harkkorunkoisia rakennuksia (kevytbetoni-, betoni- tai lämpöharkko) oli 6 kpl ja betonirunkoisia 2 kpl.
Puulla oli iso rooli myös pintamateriaalina ja sitä löytyi sekä sisä- että julkisivupinnoilta. Puupintaista (lauta/hirsi/rima) julkisivua löytyi ainakin 27 kohteesta. Rapattuja julkisivuja oli käytetty pääosin kivitaloissa (8 kpl), myös teräs-/rivipeltijulkisivu löytyi neljästä kohteesta.
Allekirjoittaneen mielestä harmillinen havainto oli, että Tuusulan Asuntomessuilla vuonna 2020 nähdystä luonnonkivisokkelin paluusta ei näillä messuilla ollut tietoa.
Puupohjaisten eristeiden suosio on kasvanut, mutta perinteinen villaeriste säilytti kuitenkin valta-aseman messukohteissa
Hirsi- ja CLT-taloissa (7 kpl) kantava runko eli puu toimii samalla myös ulkoseinien lämmöneristeenä. Puurankarakenteissa (16 kpl) oli vaihtelevasti joko mineraalivilla- tai puukuitueriste (ekovilla tms.). Kivitaloissa eristeenä toimi joko kantavan rungon kivimateriaali itse (kevytbetoni, 1 kpl) tai kiven sisällä oleva lämmöneristekerros (”lämpöharkko”, EPS-eriste, 5 kpl). Vain yhden kohteen lämmöneristeenä oli käytetty polyuretaania (PU).
Puupohjaiset lämmöneristeet ovat hygroskooppisia, eli niillä on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta
Puupohjaisia eristeitä käytettäessä ei tarvita tiivistä höyrynsulkua, mikä on suurin syy niiden suosion kasvamiseen. Monien mielestä terveeseen rakennukseen ei höyrynsulku kuulu (”pullotalo”). Allekirjoittaneen mielestä talosta saa tehtyä terveen sekä höyrynsulun kanssa että ”hengittävänä”.
Isot lasipinnat ja isot ikkunat olivat muotia
Lähes jokaisesta kohteesta löytyi terassin/parvekkeen suuntaan olevat isot, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat/lasiseinät. Lasiseinien vaikutus näkyi asuntojen valoisuutena, mutta toisaalta ainakin osassa kohteista yksityisyys tuntui kärsivän liikaa. Miten alkava energiakriisi tulee vaikuttamaan suurten lasi-ikkunoiden suosioon tulevaisuudessa?
Rakennukset olivat pääosin ekologisia ja energiatehokkaita
Asuinrakennuksista parhaaseen A-energialuokkaan kuului 11 kohdetta ja B-luokkaan 20 kohdetta. Rakennusten E-luku oli keskimäärin noin 100. Useassa kohteessa lämmönlähteenä oli maa-/kalliolämpö (12 kpl), mutta myös poistoilmalämpöpumput (9 kpl) sekä ilma-vesilämpöpumput (6 kpl) olivat yleisiä. Kahden kohteen lämmönlähteenä toimi kaukolämpö. Alueelle tulee myöhemmin oma aurinkovoimala ja useassa kohteessa oli vesikatolla aurinkopaneelit tai vähintäänkin varaus niille. Lämmönjakotapana kaikissa kohteissa oli vesikiertoinen lattialämmitys. Käynnissä olevaa energiakriisiä ajatellen negatiivisena asiana voidaan pitää lämmitettävien ulkoporealtaiden runsasta määrää (17 kpl) messukohteissa.
Ilmanvaihtotapana lähes kaikissa kohteissa oli koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Osassa kohteita ilmanvaihtojärjestelmään kuului myös jäähdytys tai kostutus. Lopuissa kohteissa jäähdytyksestä vastasi ilmalämpöpumppu. Valitettavasti vain yhdessä kohteessa oli perinteinen painovoimainen ilmanvaihto.
Vesikatoissa ja -katteissa pysyteltiin perinteisissä malleissa
Vesikattomuotona oli pääosin harjakatto (21 kpl), mutta myös joitakin pulpettikattoja (5 kpl) nähtiin. Lisäksi 1980-luvun pientaloista tuttu aumakatto nähtiin neljässä kohteessa. Tasakattoja ei ollut yhdessäkään kohteessa. Vesikatteena suurimmassa osassa kohteita oli pelti (19 kpl), mutta myös bitumikermiä oli käytetty (11 kpl). Kermikate (huopakatto) on halvempaa ja lyhytikäisempää kuin rivipeltikate, mutta kermiä joudutaan käyttämään erityisesti silloin, kun kattokaltevuus on loiva.
Kodikas ja ekologinen viherkatto löytyi valitettavasti ainoastaan yhden kohteen pihavarastoista.
Tekstin tiedot on kerätty kohdekäynnin havaintojen ja haastattelujen perusteella sekä TM Rakennusmaailma -lehden artikkeleista (29.6.2022). Annettuja lukumääriä kannattaa tulkita suuntaa antavina, koska kohteista ilmoitetut tekniset tiedot olivat puutteellisia. Tekstissä ”kohteella” tarkoitetaan yhtä numeroitua kohdetta, esim. rivitaloissa yksi kohde muodostuu useammasta rivitalohuoneistosta. Erilliset sauna- ja loma-asunnot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.
Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?
Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
Kirjoittaja
Kasper Käyhkö (LinkedIn)
Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan erikoisosaamista ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.
