Rakennuksissa käytetyt järjestelmät
Tietoa mm. eri järjestelmien (lämmitys, vesi- ja viemäröinti, ilmanvaihto ja sähkö) historiasta
Sivun sisältö
Tälle sivulle on koottu sekä kerrostalojen että pientalojen (omakotitalot, paritalot, rivitalot) eri järjestelmiin liittyviä julkaisuja. Eri järjestelmillä tarkoitetaan lämmitystä, käyttövettä ja viemäröintiä, ilmanvaihtoa sekä sähköjä. Julkaisuista löytyy tietoa mm. siitä milloin eri järjestelmät ovat tulleet käyttöön ja miten ne ovat muuttuneet/kehittyneet vuosien varrella. Lisäksi julkaisuissa käydään läpi mm. eri järjestelmien hyviä ja huonoja puolia sekä niiden soveltumista eri rakennustyyppeihin. Uusia julkaisuja pyritään lisäämään tasaisin väliajoin.
Järjestelmissä tapahtuneet muutokset
Pientalojen ja kerrostalojen järjestelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosien varrella. Muutosten ajavana tekijänä ovat olleet mm. tekniikan kehittyminen sekä tavoitteet paremmista asuinoloista – asuinolojen voidaan kiistämättä todeta parantuneen merkittävästi mm. sähkö- sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmien yleistyttyä. Nykyään olisi vaikea kuvitella asumista ilman sähköjä, saati talviaikaan vessassa käyntiä ja peseytymistä taloyhtiön yhteisessä ulkohuussissa.
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty eri järjestelmien yleistyminen asuinrakennuksissa. Kuvaaja kertoo kuinka suuressa osassa Suomen asuntoja eri järjestelmät ovat olleet käytössä eri vuosikymmeninä (esim. vuonna 1950 noin 77 % asunnoista oli sähköt).
Lainsäädännöllä, rakentamismääräyksillä ja kansallisilla ohjeistuksilla on pyritty ylläpitämään hyvää rakentamistapaa ja ohjaamaan rakentamista parempaan suuntaan. Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (lain päivitys käynnissä). Tarkemmat rakentamista koskevat määräykset on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Järjestelmien osalta hyvää rakentamistapaa on pyritty edistämään mm. Rakennustiedon julkaisemien LVI-ohjekorttien ja Rakennusinsinööriliiton julkaisemien RIL-kirjojen avulla.
Järjestelmät ovat yleistyneet eri vauhtia eri rakennustyypeissä sekä eri puolella Suomea. Tyypillistä on, että uusiin keskustakerrostaloihin uudet järjestelmät on lisätty ensimmäisenä, mutta vanhoihin kerrostaloihin sekä maaseutupientaloihin viiveellä. Eri järjestelmien yleistymisvuodet sekä pientaloissa että kerrostaloissa ovat esitetty alla.
Eri järjestelmien yleistyminen pientaloissa
Sähköt 1910-luvulta alkaen.
…
Keskuslämmitys sekä käyttövesi ja viemärit 1950-luvulla.
…
Koneellinen ilmanvaihto 1980-luvulta alkaen.
Eri järjestelmien yleistyminen kerrostaloissa
Käyttövesi ja viemärit 1880-luvulta alkaen.
…
Sähköasennukset 1890-luvulta alkaen.
…
Keskuslämmitys 1920-luvulta alkaen.
…
Koneellinen ilmanvaihto 1950-luvulta alkaen.
Järjestelmiin liittyviä julkaisuja
Eri ilmanvaihtojärjestelmät
Asuinrakennuksissa on käytössä pääosin kolmea eri ilmanvaihtojärjestelmää: painovoimainen, koneellinen poisto sekä koneellinen tulo ja poisto.
Lämmitysjärjestelmät tänä päivänä
Uusiutuvan energian hyödyntäminen lämmityksessä lisääntyy vuosi vuodelta. Fossiilisiin polttoaineesiin perustavat lämmitysmuodot poistuvat käytöstä.
Vesi ja viemärit eri vuosikymmeninä
Ensimmäisiä nykyaikaisia vesi- ja viemäriputkia asennettiin 1870-luvun lopulla. Ensin huoneistoihin vedettiin kylmävesijohto ja heti perään viemäriputket.
Lämmitys eri vuosikymmeninä
Savutuvan kiukaaseen ei tehty savupiippua, vaan kiukaan lämmityksestä syntynyt savu täytti tuvan. Savuhormilliset takkauunit yleistyivät keskiajan jälkeen.
Sähköjärjestelmät eri vuosikymmeninä
Ensimmäiset sähkölaitokset perustettiin Suomeen 1880-luvulla, minkä jälkeen sähköä alettiin jakaa tasavirran avulla ja ainoastaan valaistusta varten.
Ilmanvaihto eri vuosikymmeninä
Keskiajalla rakennusten ilmanvaihto perustui rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavuotoihin. Talonpoikaistaloissa leivinuunin savuhormi toimi poistoilmahormina.
Muita julkaisuja
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.
Asbesti rakennuksissa
Asbestia on käytetty erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.
Kreosootti rakennuksissa
Kreosoottia on vanhoissa rakennuksissa käytetty vedeneristykseen. Sen on todettu olevan terveydelle haitallista. Julkaisussa vastataan useimpiin kreosoottiin liittyviin kysymyksiin.
Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.