Asbesti rakennuksissa

Asbesti on kuitumainen silikaattimineraali, jota on sen erinomaisten ominaisuuksien takia käytetty lukuisissa erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Runsainta käyttö oli 1960–70-luvuilla. Asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994 sen aiheuttamien terveyshaittojen takia.

Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.

Perustietoa asbestista

Mitä asbesti on?

Asbesti on yleisnimitys kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestikuidut ovat erittäin ohuita, paksuudeltaan yleensä vain 0,03–3 mikrometriä (μm). Kuitujen pituus voi olla useita kymmeniä mikrometrejä.

Asbestia on useaa eri laatua (ja väriä), joista yleisimpiä ovat

• krysotiili (valkoinen asbesti)
• krokidoliitti (sininen asbesti, vaarallisin)
• amosiitti (ruskea asbesti)
• antofylliitti
• tremoliitti
• aktinoliitti
• erioniitti (asbestin kaltainen silikaattimineraali).

Milloin asbestia on käytetty?

Asbestia on Suomessa käytetty rakentamisessa vuosina 1910–1993, mutta

• asbestin runsas käyttö alkoi vasta 1930-luvulla
• runsainta käyttö oli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa
• käyttö väheni merkittävästi 1980-luvulla ja loppui 1990-luvulle tultaessa lähes kokonaan.

Milloin asbestin käyttö kiellettiin?

Asbestiruiskutukset ja vaarallisimman krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Muiden asbestilaatujen ja asbestia sisältävien tuotteiden maahantuonti sekä valmistus kiellettiin 1.1.1993. Asbestin ja asbestia sisältävien tuotteiden käyttö ja myyminen kiellettiin 1.1.1994.

Vuonna 1994 tai sen jälkeen rakennetusta rakennuksesta ei näin ollen pitäisi löytyä asbestia.

Missä asbestia on käytetty?

Asbestia on käytetty lukuisissa erilaisissa rakenteissa ja rakennusmateriaaleissa sekä pientaloissa että kerrostaloissa. Yleisimpiä käyttökohteita ovat olleet

• asbestiruiskutukset (palonsuojaus, lämmön- tai ääneneristys)
• putki-, varaaja- ja kattilaeristeet
• julkisivu- ja sisäverhouslevyt
• palonsuojalevyt (esim. kiukaan tai lämpökattilan taustalla)
• kattojen akustiikkalevyt
• ilmanvaihtokanavat
• pahvit, huovat ja kartongit (palon- tai lämmöneristeenä)
• langat, nauhat ja kankaat (putkitiivisteet, -eristeet)
• lattiapäällysteet (mm. vinyylilaatat, -matot)
• muovitapetit (kylpyhuoneissa)
• laattojen kiinnityslaastit (esim. märkätiloissa tai keittiön välitilassa)
• lattia- ja seinätasoitteet
• liimat (esim. lattian vinyylilaattojen kiinnittämiseen)
• vesikatteet (esim. bitumikattohuopa ja Vartti-kate)
• palo-ovet.

Asbestia on myös myyty irtopusseina työmaille, joten asbestia on voitu ripotella lähes minkä tahansa materiaalin sekaan.

Tarkempaa tietoa asbestia sisältävistä materiaaleista löytyy Työterveyslaitoksen (2016) julkaisusta Asbesti rakennusmateriaaleissa. Ohjeen voi ladata tästä.

Miksi asbestia on käytetty?

Asbestia on käytetty sen erinomaisten ominaisuuksien takia. Asbestin hyviä ominaisuuksia ovat mm.

• kemiallinen kestävyys (emäksenkestävyys)
• mekaaninen kestävyys
• kuumuuden-/palonkestävyys
• kuitujen korkea vetolujuus = hyvä lujite esim. tasoitteen seassa ja estämään nestemäisten materiaalien (esim. maali) valuminen
• lämmön- ja ääneneristävyys
• edullisuus.

Mistä tietää onko talossa asbestia?

Jos talo on rakennettu vuonna 1994 tai sen jälkeen voi perustellusti olettaa, ettei rakenteissa ole asbestia. Jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994, voi 100 %:n varmuuden asiasta saada ainoastaan asbestikartoituksen avulla.

Mistä tunnistaa asbestin?

Asbestia ei pysty itse tunnistamaan, vaan tunnistus tehdään laboratoriossa.

Asbestikuituja ei näe paljaalla silmällä. Asbestia ei myöskään pysty haistamaan, koska se ei haise. Allekirjoittanut on tosin nähnyt oireilmoituksia, joissa sisäilmassa on väitetty olevan asbestin hajua.

Pitääkö asbesti poistaa?

Asbestia ei ole pakko poistaa, jos asbestia sisältävä materiaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja sisäilmaan.

Ehjäkin asbestipitoinen materiaali on kuitenkin viisasta poistaa rakenteista isompien remonttien yhteydessä, muuten se jää ikäväksi yllätykseksi seuraavalle remontoijalle. Jos asbestipitoinen materiaali päätetään jättää rakenteen sisään, tulee sen sijainti kirjata talteen.

Onko asbesti vaarallista?

Asbestipölylle altistuminen on terveydelle vaarallista ja lisää mm. seuraaviin sairauksiin sairastumisen riskiä:

• keuhkosyöpä
• asbestoosi (asbestipölykeuhko)
• keuhkopussin tai vatsaontelon seinämien kasvaimet
• keuhkopussin sairaudet
• kurkunpään ja ruoansulatuskanavan syöpä.

Mitä suurempi on altistuminen, sitä suurempi on riski sairastua. Sairastumisen riskiä kasvattaa myös tupakointi, joka yhdessä asbestialtistumisen kanssa lisää molempien erikseen aiheuttamaa syöpäriskiä merkittävästi. Tupakoinnin ja asbestialtistumisen yhdessä on todettu nostavan keuhkosyöpäriskiä jopa 50-kertaiseksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että pienikin altistuminen voi lisätä sairastumisriskiä.

Asbestipölylle altistutaan kuitenkin yleensä vain rakenteita purettaessa tai esim. hiottaessa. Materiaalissa sitoutuneena oleva asbesti ei ole vaarallista. Näin ollen esim. rakenteiden sisällä piilossa olevan tai ehjissä pintamateriaaleissa olevan asbestin vaarallisuudesta ei tarvitse olla huolissaan.

Asbestin terveysvaarat tiedettiin jo sen käytön alkuvaiheessa 1800-luvulla.

Miksi asbesti on vaarallista?

Asbesti on terveydelle vaarallista, koska asbestikuidut ovat muodoltaan ja kooltaan sellaisia, että ne kertyvät keuhkoihin, eivätkä poistu sieltä normaalin toiminnan, kuten yskimisen avulla.

Voiko sisäilmassa olla asbestia?

Asbestin esiintyminen sisäilmassa on harvinaista.

Sisäilmassa voi leijailla asbestikuituja lähinnä, jos tiloissa on juuri tehty asbestipurkutöitä tai asbestia sisältävät pintamateriaalit ovat huonossa kunnossa ja kovalle hankaukselle tai kulutukselle alttiita.

Asbestia koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus

Voimassa oleva asbestia koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus:

• Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015), annettu 22.5.2015, tullut voimaan 1.1.2016. Laki löytyy täältä.
• Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015), annettu 25.6.2015, tullut voimaan 1.1.2016. Laki löytyy täältä.

Perustietoa asbestikartoituksesta

Kenen vastuulla on asbestikartoituksen teettäminen?

Asbestikartoituksen teettäminen on aina rakennuttajan (=remonttiin ryhtyvän), eli asuinrakennuksissa yleensä kiinteistön tai asunto-osakkeen omistajan vastuulla.

Onko asbestikartoitus pakollinen?

Asbestikartoitus on pakollinen kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa, joihin ollaan aikeissa tehdä remonttia. Taloyhtiöissä myös isännöitsijä saattaa vaatia asbestikartoituksen toimittamista ennen purkutöiden aloittamista. Tämä asia on esitetty asbestilainsäädännön tulkintaohjeessa työsuojelu.fi-nettisivuilla.

Milloin asbestikartoitus tuli pakolliseksi?

Asbestikartoituksen tekeminen tuli pakolliseksi 1.1.2016.

Milloin asbestikartoitus pitää tehdä?

Asbestikartoitus pitää tehdä aina ennen materiaaleja tai rakenteita purkaviin töihin ryhtymistä. Purkutöitä ei saa aloittaa ennen kartoitusraportin valmistumista.

Milloin asbestikartoitusta ei tarvitse tehdä?

Asbestikartoitusta ei tarvitse tehdä remontin yhteydessä, jos:

• Rakennus on rakennettu vuonna 1994 tai sen jälkeen.
• Remontissa puretaan vain kiinteitä kalusteita esim. vanhoja lastulevykaapistoja.
• Ennen vuotta 1994 rakennetusta rakennuksesta puretaan vasta vuoden 1994 jälkeen rakennettuja rakenteita (esim. väliseinä) tai asennettuja materiaaleja (esim. laminaattilattia). Tällöin purettavien rakenteiden alkuperästä tulee olla varmuus.
• Remontissa ei käytännössä pureta tai mekaanisesti (esim. hiominen) käsitellä olemassa olevia pintoja, esim. pelkkä pintojen maalaus.

Mitä jos ei tee asbestikartoitusta?

Taloyhtiössä voi joutua isoihin ongelmiin, jos asbestikartoituksen jättää tekemättä. Yleinen esimerkkitapaus on:

Osakas purkaa vanhan keittiön ilman asbestikartoitusta. Taloyhtiö havaitsee, että näin on toimittu ja tilaa asbestikartoittajan paikalle. Kartoituksessa selviää, että keittiön välitilalaatoituksen kiinnityslaastissa on ollut asbestia ja asbestipitoista pölyä on levinnyt purkutöiden yhteydessä asuntoon, ilmanvaihtokanaviin sekä porraskäytävään. Taloyhtiö joutuu tilamaan asbestisiivouksen sekä siivouksen jälkeen vielä uuden kartoituksen, jolla varmistetaan, että levinnyt asbesti on varmasti saatu poistettua. Siivouksen hinnaksi voi tulla useita tuhansia euroja ja sen maksaa purkutyöt omatoimisesti tehnyt osakas.

Pientalopuolella asiaa on hankalampi valvoa, mutta kannattaa muistaa, että purkamalla asbestipitoisia materiaaleja asetat itsesi ja läheisesi vaaraan.

Saako asbestikartoituksen tehdä itse?

Lähtökohtaisesti ei saa.

Kuka saa tehdä asbestikartoituksen?

Valtioneuvoston asetuksen (798/2015) mukaan:

Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista.

Onko asbestikartoittajalle olemassa pätevyysvaatimuksia?

Laissa ei ole määritetty asbestikartoittajille pätevyysvaatimuksia, joten teoriassa, jos tuntee täyttävänsä Valtioneuvoston asetuksessa (798/2015) mainitut ehdot, niin kartoituksen voi tehdä itse. Älä kuitenkaan tee niin, koska se menee todennäköisesti pieleen ja voit altistaa itsesi sekä läheisesi/naapurisi vaaraan.

Asbestikartoituksia tekeville asiantuntijoille on olemassa tarvelähtöinen Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan (AHA-asiantuntija) pätevyys, jonka myöntää Eurofins. Julkisella puolella tilaaja (kiinteistön omistaja) usein vaatii, että kartoittajalla on kyseinen pätevyys voimassa. Asbestikartoittajan voimassa olevan pätevyyden voit tarkastaa täältä.

Paljonko asbestikartoitus maksaa?

Asbestikartoituksen hinta riippuu tarvittavien näytteiden määrästä. Halvimmillaan asbestikartoitus (1 näyte + raportti) voi maksaa muutaman satasen, mutta kalleimmillaan useita tuhansia euroja. Yhden näytteen hinta on tavallisesti noin 100 €, mutta maksettavaksi tulee lisäksi matkoihin, näytteenottoon ja raportin kirjoitukseen kulunut aika.

Laajin ja kallein asbestikartoitus, jossa allekirjoittanut on ollut mukana, maksoi noin 20 000 €. Toki kohteena oli iso julkinen kiinteistö.

Perustietoa asbestin purkamisesta

Saako asbestipurun tehdä itse?

Ei saa.

Kuka saa tehdä asbestipurun?

Asbestipurkutyöhön saa lain (Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015) mukaan käyttää vain sellaista työntekijää, jolla on vaadittu pätevyys ja joka on rekisteröity asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin. Asbestipurkutyöluparekisteri löytyy täältä.

Miten asbesti poistetaan?

Asbestia sisältävä materiaali tulee aina poistaa asbestipurkumenetelmin. Asbestipurkumenetelmiä ovat

• osastointimenetelmä (pääasiallinen ja yleisin työmenetelmä)
• purkupussimenetelmä
• kohdepoistomenetelmä
• tuotteen irrottaminen kokonaisena ja ehjänä
• kokonaisen rakennuksen purku
• upotusmenetelmä.

Asbestipurkua koskeva ohjeistus löytyy Rakennustiedon Ratu 82-0347 (2009) Asbestia sisältävien rakenteiden purku -menetelmäkortista. Ratu-korttiin pääsee käsiksi täältä, mutta sen käyttö vaatii voimassa olevan lisenssin.

Miksi asbestipurkua ei kannata tehdä itse?

Eri asbestia sisältäviä materiaaleja purettaessa ilmaan vapautuu eri määrä asbestikuituja. Suuntaa antava arvio eri materiaaleja purettaessa ilmaan vapautuvasta kuitumäärästä:

• Vinyyliasbestilaatat 0,05 k/cm³
• Asbestisementtilevy 0,5 k/cm³
• Asbestipitoinen putkieriste 5 k/cm³
• Ruiskutettu asbesti 50 k/cm³

Ilmaan vapautuvien asbestikuitujen laskeutuminen on erittäin hidasta tai lähes olematonta, joten purkutilanteen jälkeen kuidut jäävät leijailemaan ilmaan.

Raskasta työtä tehdessä ihminen hengittää ilmaa keuhkoihinsa noin 40 litraa minuutissa, eli 2400 litraa tunnissa. Näin ollen esim. vinyyliasbestilaattoja purettaessa 8 tunnin altistumisen aikana keuhkoihin päätyy noin 960 000 asbestikuitua (0,05 k/cm³ x 1000 cm³/l x 2400 l/h x 8 h). Ruiskutettua asbestia purettaessa keuhkoihin päätyvien kuitujen määrä voi olla jopa 1000-kertainen, eli 960 000 000 kuitua.

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Lue myös: Kreosootti rakennuksissa.

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?