Kerrostalot eri vuosikymmenillä
Kerrostalojen arkkitehtuuri, rakenteet, järjestelmät, hyvät ja huonot puolet sekä riskit ja riskirakenteet
Tälle sivulle on koottu tietoa Suomessa eri vuosikymmenillä valmistuneista kerrostaloista. Julkaisuissa käydään läpi kyseisellä vuosikymmenellä rakennettujen kerrostalojen ominaispiirteitä. Julkaisuista löytyy vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä arkkitehtuuria kerrostalot edustavat?
- Mitä rakenteita ja rakennusmateriaaleja kyseisenä vuosikymmenenä on käytetty?
- Millaisia järjestelmiä (lämmitys, vesi ja viemärit, ilmanvaihto sekä sähkö) kyseisenä vuosikymmenenä on käytetty?
- Mitkä ovat kerrostalojen merkittävimmät riskit ja riskirakenteet?
- Mikä on kerrostalon sisäilmaston laatu?
- Mitkä ovat kerrostalojen hyvät ja huonot puolet?
Julkaisut ovat tarkoitettu tietopaketiksi kerrostalon osakehuoneiston ostoa harkitseville sekä opetusmateriaaliksi kaikille eri-ikäisistä kerrostaloista kiinnostuneille.
Suomen kerrostalot
Suomen asuinkerrostalokanta on moniin muihin maihin verrattuna nuorta. Kaupunkikeskustojen kivisten kerrostalojen määrä alkoi kasvaa vasta 1800-luvun lopussa, joten asuinkäyttöön rakennettuja, ennen 1800-luvun puoliväliä valmistuneita kerrostaloja on vain vähän. Eniten kerrostaloja valmistui elementtirakentamisen kulta-aikana 1970-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan (2021) asuinkerrostaloja on yhteensä 65 846 kpl ja kerrostaloasuntoja 1 493 746 kpl. Kerrostalojen ikäjakauma on esitetty alla olevassa kuvaajassa.
Tarkastelun rajaukset
Tarkastelu on aloitettu 1800-luvun lopun kerrostaloista ja tehty vuosikymmenittäin, pois lukien 1800-luvun lopun kerrostalot (noin vuodet 1860…1899) ja 1900-luvun alun kerrostalot (noin vuodet 1900…1919). Muutokset rakentamistavoissa eivät tietenkään tapahtuneet aina juuri vuosikymmenen vaihtuessa, mutta esitetyt tiedot kuvaavat keskimäärin osuvasti suurta osaa kyseisenä vuosikymmenenä rakennetuista taloista. Lisäksi on hyvä huomioida, että esim. 1900-luvun alun Jugendtyylisiä kivitaloja rakennettiin jo 1800-luvun lopussa ja vielä 1970-luvun voitiin pienemmillä paikkakunnilla muurata 1950-luvun tyyliin.
Kerrostaloissa tapahtuneet muutokset
Kerrostalot ovat muuttuneet merkittävästi vuosien varrella. Muutokseen ovat vaikuttaneet useat eri seikat, jotka voidaan jakaa neljään eri pääryhmään: muutokset yhteiskunnassa, arkkitehtuurin eri ilmiöt, rakennustekniikan kehittyminen ja uusien rakennusmateriaalien/rakenteiden sekä järjestelmien tuleminen markkinoille.
Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset ovat tavallisesti vaikuttaneet suoraan tai epäsuorasti sen ajan rakennuksiin. Rakentamisen kannalta merkittävimpiä yhteiskunnallisia muutoksia ovat olleet:
Yhteiskunnalliset muutokset
Teollistuminen ja rautatieverkoston kehittyminen 1800-luvun lopulla.
…
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) ja sitä seurannut raju inflaatio.
…
New Yorkin pörssiromahduksesta käynnistynyt 1930-luvun lama.
…
Toinen maailmansota (1939–1945) sekä sitä seurannut pula-aika ja jälleenrakentaminen.
…
Maa- ja metsätalouden koneellistuminen 1950-luvun lopussa ja sitä seurannut suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin 1960- ja 70-luvuilla.
…
1970-luvun energiakriisit.
…
1990-luvun lama.
…
2020-luvun taantuma?
Arkkitehtuurin muutoksilla on luonnollisesti ollut merkittävä vaikutus rakennusten ulkonäköön. Merkittävimpiä asuinkerrostaloihin vaikuttaneita arkkitehtuurin suuntauksia ovat olleet:
Arkkitehtuurin suuntaukset
Uusrenessanssi 1850–1890.
…
Jugend ja kansallisromantiikka 1890–1920.
…
1920-luvun klassismi.
…
1930-luvulla alkanut funktionalismi.
…
1980- ja 1990-lukujen postmodernismi.
…
2000-luvun nykyarkkitehtuuri.
Rakentamistekniikan muutoksilla on yleensä pyritty tehostaneet ja nopeuttaneet rakentamista. Merkittävimpinä kehitysvaiheina voidaan pitää:
Rakentamistekniikan muutokset
Rakennustyömaiden koneistuminen ja siirtyminen kesärakentamisesta ympärivuotiseen rakentamiseen 1940- ja 1950-lukujen aikana.
…
Betonielementtirakentaminen kehittyminen 1960-luvulta alkaen.
Eniten ovat muuttuneet ja kehittyneet rakennusmateriaalit sekä käytetyt rakenteet. Merkittävinä muutoksina voidaan pitää mm.:
Rakenteiden ja rakennusmateriaalien muutokset
Kevytrakenteisten väliseinien yleistyminen 1900-luvun alussa.
…
Hirsivälipohjien vaihtuminen betonivälipohjiin 1910-luvulla.
…
Massiivitiiliulkoseinien väistyminen 1940- ja 1950-lukujen aikana.
…
Tasakattojen yleistyminen 1960-luvulta lähtien.
Järjestelmien osalta merkittävimpiä muutoksia ovat olleet:
Järjestelmien muutokset
Vesi- ja viemärijärjestelmien yleistyminen 1880-luvulta alkaen.
…
Sähköasennusten yleistyminen 1890-luvulta alkaen.
…
Keskuslämmityksen yleistyminen 1920-luvulta alkaen.
…
Koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen 1950-luvulta alkaen.
Kerrostaloihin liittyviä julkaisuja
1800-luvun lopun kerrostalot
1800-luvun lopun kerrostalo on näyttävän näköinen. Julkisivu on uusrenessanssityylille ominaiseen tapaan rapattu erittäin koristeelliseksi.
1900-luvun alun kerrostalot
1900-luvun alun jugendkerrostalon julkisivu on koristeellinen. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat hirsi- tai betonirakenteiset.
1920-luvun kerrostalot
1920-luvun kerrostalon julkisivu on tasaiseksi rapattu tai punatiilistä puhtaaksimuurattu. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat betonirakenteiset.
1930-luvun kerrostalot
1930-luvun kerrostalo on funkkishenkinen. Massiivitiiliseinät on rapattu tasaiseksi. Erkkerit ja nauha-/kulmaikkunat ovat yleisiä.
1940-luvun kerrostalot
1940-luvun kerrostalo on funktionalistinen, ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset ja julkisivu on rapattu tasaiseksi tai röpelöiseksi.
1950-luvun kerrostalot
1950-luvun kerrostalo muurattiin paikan päällä, mutta rapatun julkisivun rinnalle alkoi tulla levyjulkisivuja. Huonekorkeus madaltui vuosikymmenen kuluessa.
1960-luvun kerrostalot
1960-luvun kerrostalon runko on paikallavalettu. Tiili-, levy- ja nauhajulkisivut ovat tavallisia. Vesikattona on loiva harja- tai pulpettikatto.
1970-luvun kerrostalot
1970-luvun kerrostalo on ruutuelementeistä kasattu tasakattoinen betonineliö. Julkisivua ”koristavat” elementtisaumat sekä pieliseinin tuetut parvekkeet.
1980-luvun kerrostalot
1980-luvun kerrostalo edustaa postmodernismia. Talon massa on aikaisempaa maltillisempi. Julkisivua koristaa erilaiset ulokkeet. Tasakatosta on luovuttu.
1990-luvun kerrostalot
1990-luvun kerrostalo on suurikokoinen, elementeistä kasattu ja sen julkisivua koristavat lasitetut parvekkeet. Vesikattona on harja-, pulpetti- tai tasakatto.
2000-luvun alun kerrostalot
2000-luvun alun kerrostalo on betonielementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat betonisandwichelementtejä ja julkisivupintana on väribetoni tai tiililaatta.
2010-luvun kerrostalot
2010-luvun kerrostalon sisäkuori on betonia, mutta julkisivu saattaa olla rapattu, puhtaaksimuurattu tai levytetyt. Parvekkeet ovat isoja ja lasitettuja.
2020-luvun kerrostalot
2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä.
Muita julkaisuja
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.