Eri ilmanvaihtojärjestelmät
Suomen asuinrakennuksissa käytetyt ilmanvaihtojärjestelmät ovat vaihdelleet ja kehittyneet vuosien varrella. Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa lyhyesti eri järjestelmien toimintaperiaatteet sekä niiden hyviä ja huonoja puolia. Katsaus ilmanvaihtojärjestelmien historiaan ja eri aikakausina käytössä oleviin järjestelmiin löytyy täällä. Ilmanvaihtoa koskevat ajantasaiset rakentamismääräykset löytyvät Ympäristöministeriön sivuilta.
Asuinrakennuksissa (omakotitalot, rivitalot, paritalot, kerrostalot jne.) on käytössä pääosin kolmea eri ilmanvaihtojärjestelmää:
Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilma (tuloilma) on suodattamatonta ulkoilmaa, joka tulee huoneisiin yleensä ulkoseinissä tai ikkunakarmeissa olevien aukkojen/venttiilien kautta. Painovoimainen ilmanvaihto on yleensä tehty huoneistokohtaisena järjestelmänä, jossa korvausilma tulee puhtaisiin tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Ilma siirtyy väliovien alapuolilla olevista aukoista/rei’istä kohti likaisia tiloja, kuten keittiö, WC ja pesuhuone. Likaisista tiloista ilma poistuu poistoilmahormeja pitkin vesikaton läpi ulos.
Painovoimaisia järjestelmiä on aikaisemmin tehty myös huonekohtaisena järjestelmänä, jossa jokaisessa asuinhuoneessa on sekä korvausilma-aukko että poistoilmahormi.
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä toimii, kun lämpötilaero ulko- ja sisäilman välillä on riittävän suuri. Tyypillistä painovoimaiselle ilmanvaihdolle on, että se toimii kesällä huonosti ja talvella liian hyvin. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto vaatii ikkunatuuletusta toimiakseen.
Jokainen poistoilmareitti vaatii oman pystysuoran hormin vesikatolle asti, vaakasuuntaiset hormi-/kanavaosuudet heikentävät järjestelmän toimintaa. Poistoilmahormin tulee olla riittävän korkea, jotta painovoimainen ilmanvaihto toimisi kunnolla – painovoimainen ilmanvaihto soveltuu huonosti mataliin rakennuksiin, kuten 1960-luvun matalaan omakotitaloon. Myös avonaiset savuhormit toimivat poistoilmareitteinä.
Pientaloissa käytössä: 1800-luku…1980-luku
Kerrostaloissa käytössä: 1800-luku…1950-luku
Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet
Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet ovat esitetty alla.
Hyvät puolet
+ Täysin huoltovapaa.
+ Halvimmat ylläpitokustannukset.
+ Varmatoiminen ja pitkäikäinen
+ Toimii hyvin, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää.
+ Toimii myös ilman sähköä.
+ Helposti ymmärrettävissä.
+ Ylläpitää sisäilman luonnollista mikrobistoa.
+ Lähes äänetön.
Huonot puolet
– Ei sovellu mataliin taloihin.
– Toimii huonosti kesällä, vaatii ikkunatuuletusta avuksi.
– Toimii liian hyvin talvella.
– Talvella aiheuttaa kylmyyttä ja vedon tunnetta.
– Kesällä asunnossa on kuuma.
– Epätasainen sisäilman lämpötila.
– Kerrostalojen poistoilmahormeissa saattaa ilmetä takaisinvirtausta.
– Ei sovellu melualueille.
– Ei sovellu saastealueille.
Koneellinen poistoilmanvaihto
Koneellisessa poistoilmavaihdossa korvausilma on suodattamatonta ulkoilmaa aivan kuten painovoimaisessakin ilmanvaihdossa. Korvausilma tulee huoneisiin yleensä ulkoseinissä tai ikkunakarmeissa olevien aukkojen/venttiilien kautta. Koneellinen poistoilmavaihto on tehty huoneistokohtaisena järjestelmänä, jossa korvausilma tulee puhtaisiin tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Ilma siirtyy väliovien alapuolilla olevista aukoista/rei’istä kohti likaisia tiloja, kuten keittiö, WC ja pesuhuone. Erona painovoimaiseen järjestelmään on, että likaisista tiloista ilma imetään koneellisesti poistoilmahormia pitkin vesikaton läpi ja puhalletaan ulos. Poistoilmakone (puhallin, huippuimuri) on yläpohjatilassa tai vesikatolla.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa jokaiselle poistoilmareitille ei tarvitse rakentaa omaa pystysuoraa hormia katolle asti (kuten painovoimaisessa järjestelmässä), vaan poistoilmapuhaltimen avulla ilma voidaan imeä eri puolilta rakennusta keskitetysti yhteen paikkaan (koneen läpi).
Koneellisen poistoilmanvaihdon etuna painovoimaiseen järjestelmään verrattuna on se, että koneen aiheuttaman imun avulla ilma vaihtuu myös kesäisin, jolloin ulko- ja sisäilman välillä ei ole lämpötilaeroa. Lisäksi järjestelmä soveltuu paremmin mataliin rakennuksiin.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa on lukuisia huonoja puolia. Järjestelmä toimii talvella aivan liian tehokkaasti ja imee asuntoon suuria määriä kylmää pakkasilmaa. Lisäksi koneellinen imu aiheuttaa asuntoon suuren alipaineen, mikä lisää riskiä rakenteiden läpi tapahtuville epäpuhtaille ilmavuodoille.
Koneellinen poistoilmanvaihto on sisäilmaongelmaisen rakennuksen pahin mahdollinen ilmanvaihtojärjestelmä.
Pientaloissa käytössä: 1960-luku…2000-luku
Kerrostaloissa käytössä: 1940-luku…2000-luku
Koneellisen poistoilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet
Koneellisen poistoilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet ovat esitetty alla.
Hyvät puolet
+ Lähes huoltovapaa.
+ Halvat ylläpitokustannukset.
+ Varmatoiminen ja suhteellinen pitkäikäinen.
+ Ilma vaihtuu tehokkaasti vuodenajasta riippumatta.
+ Helposti ymmärrettävissä.
+ Ylläpitää sisäilman luonnollista mikrobistoa.
Huonot puolet
– Energiasyöppö.
– Toimii liian hyvin talvella.
– Talvella aiheuttaa kylmyyttä ja vedon tunnetta.
– Kesällä asunnossa on kuuma.
– Epätasainen sisäilman lämpötila.
– Kerrostaloissa alemman kerroksen jäteilma voi tulla ylempään kerrokseen.
– Aiheuttaa asuntoon suuren alipaineen.
– Riski epäpuhtaille ilmavirtauksille rakenteiden läpi.
– Ei sovellu melualueille.
– Ei sovellu saastealueille.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa korvausilma ei tule asuntoon suoraan ulkoilmasta, vaan ulkoilma tulee asuntoihin ilmanvaihtokoneen kautta. Koneessa ulkoilma suodatetaan ja lämmitetään, jonka jälkeen se puhalletaan huoneisiin. Poistoilma imetään saman koneen läpi ja puhalletaan vesikaton läpi ulos jäteilmana.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa on lukuisia etuja muihin järjestelmiin verrattuna. Tuloilmasta pystytään suodattamaan epäpuhtaudet pois, koska ulkoilma käsitellään ennen sisäänpuhallusta. Lisäksi rakennuksen ulkovaipan läpi ei tarvitse tehdä korvausilma-aukkoja, jotka heikentävät ulkovaipan ääneneristävyyttä. Järjestelmä on energiatehokas, koska ulkoilma lämmitetään ennen kuin se puhalletaan huoneisiin. Lisäksi järjestelmässä on lämmöntalteenotto (LTO), jossa poistoilman lämpö pystytään hyödyntämään tuloilman lämmityksessä. Järjestelmään on mahdollista integroida kostutus tai jäähdytys, mutta sitä hyödynnetään asuntorakentamisessa vain harvoin.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vaatii muihin järjestelmiin verrattuna enemmän ylläpitoa ja huoltoa.
Uusiin kerrostaloihin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehdään joko huoneistokohtaisena tai keskitettynä järjestelmänä. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä jokaisessa huoneistossa on oma ilmanvaihtokone, mutta keskitetyssä järjestelmässä yksi iso kone palvelee kaikkia asuntoja. Huoneistokohtaisen järjestelmän huonona puolena keskitettyyn järjestelmään verrattuna on, että järjestelmän huoltaminen on kalliimpaa ja työläämpää, kun jokainen kone joudutaan käymään erikseen läpi. Keskitetyssä järjestelmässä puolestaan asuntojen välillä tai porrashuoneen ja asuntojen välillä kulkevat ilmanvaihtokanavat aiheuttavat haasteita palo- ja äänikatkojen tekemiseen.
Pientaloissa käytössä: 1980-luku…
Kerrostaloissa käytössä: 1970-luku…
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon hyvät ja huonot puolet ovat esitetty alla.
Hyvät puolet
+ Energiaystävällinen.
+ Toimii vuodenajasta riippumatta.
+ Lähes tasainen sisäilman lämpötila.
+ Oikein säädettynä ei aiheuta alipainetta asuntoon.
+ Ei riskiä ilman liikkumisesta asuntojen välillä.
+ Soveltuu melualueille.
+ Soveltuu saastealueille.
Huonot puolet
– Kanavat vievät paljon tilaa.
– Vaatii huoltoa.
– Kalleimmat ylläpitokustannukset.
– Lyhytikäisin järjestelmä.
– Teknisesti haastavin järjestelmä.
– Vaatii osaamista käyttäjältä.
– Aiheuttaa melua.
– Kesällä asunnossa on kuuma.
Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?
Kirjoittaja
Kasper Käyhkö (LinkedIn)
Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan erikoisosaamista ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.
