Tietoa eri aikakausien rakennuksista
Omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalot Suomessa
Sivuston sisältö
Sivusto sisältää tietoa eri vuosikymmenten asuinrakennuksista Suomessa. Asuinrakennuksilla tarkoitetaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja ja kerrostaloja.
Julkaisuihin on kerätty tietoa eri vuosikymmenten talojen riskeistä, riskirakenteista, sisäilmaston olosuhteista sekä hyvistä ja huonoista puolista. Lue esimerkiksi kirjoittamamme kattava opas asbestista ja opit mitä asbesti on, missä asbestia on sekä miksi sitä on käytetty. Opit tunnistamaan asbestin oireet ja mitä altistuminen voi aiheuttaa. Käymme myös läpi asbestin käyttövuodet ja milloin asbesti kiellettiin.
Lisäksi julkaisuissa kerrotaan kyseisellä vuosikymmenellä rakentamiseen vaikuttaneista yhteiskunnallisista asioista, lainsäädännöstä, arkkitehtuurista sekä eri rakenteista ja järjestelmistä, joita rakennuksissa on tavallisesti käytetty. Sivustolta löytyy lisäksi tietoa mm. eri rakenteiden ja järjestelmien historiasta sekä luettelo eri riskirakenteista.
Tällä hetkellä voimassa olevat rakentamista koskevat määräykset löytyvät Ympäristöministeriön sivuilta.
Sivuston tarkoitus
Sivusto on tarkoitettu kaikille eri-ikäisistä rakennuksista kiinnostuneille. Sivuston tarkoituksena on toimia opetusmateriaalina tuleville rakennusten asiantuntijoille sekä erityisesti kasvattaa vanhojen talojen omistajien sekä tulevien ostajien tietoutta rakennukseen liittyen. Talokauppojen osapuolten tulisi ennen kauppoja tiedostaa kaikki rakennuksessa olevat riskit, jotta myöhemmiltä yllätyksiltä vältytään – tämä on erittäin tärkeää sekä ostajan että myyjän kannalta.
Sivuston yhtenä tavoitteena on osaltaan edesauttaa sitä, että mahdollisimman monilta taloudellisesti ja henkisesti raskailta talokauppariidoilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä – riitojen ennaltaehkäisy on paras keino niiden välttämiseen.
Asunto-osakeyhtiömuotoisissa rakennuksissa rakenteet ja järjestelmät kuuluvat yleensä taloyhtiön vastuulle, mutta kiinteistöissä vastuu niistä on asunnon omistajalla. As Oy -asuntojen kauppaa säätelee asuntokauppalaki ja kiinteistökauppoja (omakotitalot) maakaari.
Omakotitalon myyjän kannalta on erittäin tärkeää, että rakennuksen riskirakenteet, niiden kunto sekä muut riskit ovat tiedossa ennen kauppojen syntymistä. Tällöin myyjä voi nukkua yönsä rauhassa, koska lain mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka oli tiedossa ennen kaupan syntymistä.
Antoisia lukuhetkiä!
Valitse tarkasteltava rakennustyyppi
TAI
Valitse tarkasteltava aihealue
Rakentaminen
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aenean diam dolor, accumsan sed rutrum vel, dapibus et leo.
Sisäilmasto
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aenean diam dolor, accumsan sed rutrum vel, dapibus et leo.
Uusimpia julkaisuja
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.
Asbesti rakennuksissa
Asbestia on käytetty erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.
Kreosootti rakennuksissa
Kreosoottia on vanhoissa rakennuksissa käytetty vedeneristykseen. Sen on todettu olevan terveydelle haitallista. Julkaisussa vastataan useimpiin kreosoottiin liittyviin kysymyksiin.
Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.
Vino yläpohja ilman tuuletusta
Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa.
Kaksoisbetonilaatta-alapohja
Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne.
Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta
Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa.
Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne.
Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä
Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista.
Loiva vesikatto ilman tuuletusta
Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
Kantava betonialapohja puukorokelattialla
Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puinen lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on pientaloissa ennen 2000-lukua käytetty riskirakenne.
Kellarin seinä ilman vedeneristystä
Kellarin maanvastaiset, yleensä harkoista muuratut vedeneristämättömät seinät ovat erityisesti 1980…2000-luvuilla pientaloissa käytetty yleinen riskirakenne.
Puurossipohja ilman tuuletusta
Huonosti tuulettuva puinen rossipohja on yleinen riskirakenne, jota on käytetty erityisesti ennen toista maailmansotaa rakennetuissa omakotitaloissa.
Tasakatto ilman kallistuksia
Tasakatto ilman kallistuksia on pientalojen harvinainen, lähinnä 1970-luvulla käytetty riskirakenne. Tasakatto on usein muutettu harja- tai aumakatoksi.
Puurunkoinen tiiliverhottu ulkoseinä
Puurunkoinen tiiliverhoiltu ulkoseinärakenne ilman tuuletusrakoa on yleinen riskirakenne, joka oli käytössä pientaloissa erityisesti vuosina 1960–1990.
Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä
Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä on tavallinen, pientalojen kantavissa sekä huoneistojen välisissä väliseinissä käytetty riskirakenne.
Maanvastainen puukoolattu lattia
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on pientalojen yleinen riskirakenne, jota käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990.
Kellarin kattorakenne rintamamiestaloissa
Erityisesti rintamamiestaloissa käytetty kellarin ja 1.kerroksen välinen betonilaatan päälle tehty puukoolattu välipohja on riskirakenne reuna-alueella.
Sisäpuolelta eristetty kellarin seinä
Sisäpuolelta eristetyt kellarin seinät ovat yleinen riskirakenne, joka oli käytössä sekä kerrostaloissa että pientaloissa erityisesti vuosina 1940–1990.
Valesokkelirakenne eli piilosokkeli
Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista.
Ulkoseinärakenteet eri vuosikymmeninä
Pientalojen ulkoseinät olivat hirsirakenteisia aina 1930-luvulla asti. Kerrostalojen ulkoseinät olivat massiivitiilirakenteisia toiseen maailmansotaan asti.
Tarkastuslista asuntokauppaan – omakotitalo, paritalo tai rivitalo
Mihin asioihin rakennusalaa tuntematon voi kiinnittää huomiota talokaupoilla? Ohjeet on tarkoitettu omakotitalon, paritalon tai rivitalon asuntonäyttöä varten.
Eri ilmanvaihtojärjestelmät
Asuinrakennuksissa on käytössä pääosin kolmea eri ilmanvaihtojärjestelmää: painovoimainen, koneellinen poisto sekä koneellinen tulo ja poisto.
2020-luvun kerrostalot
2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä.
2020-luvun omakotitalot
2020-luvun omakotitalo on moderni, linjakas ja pelkistetyn näköinen. Talo on puurunkoinen, mineraalivillalla eristetty ja lautaverhoiltu pakettitalo.
2010-luvun omakotitalot
2010-luvulla omakotitalojen ulkonäkö muuttui modernimpaan suuntaan. Talo on yleensä puurunkoinen ja lautaverhoiltu. Murrettu harjakatto on yleinen.
2010-luvun kerrostalot
2010-luvun kerrostalon sisäkuori on betonia, mutta julkisivu saattaa olla rapattu, puhtaaksimuurattu tai levytetyt. Parvekkeet ovat isoja ja lasitettuja.
2000-luvun alun kerrostalot
2000-luvun alun kerrostalo on betonielementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat betonisandwichelementtejä ja julkisivupintana on väribetoni tai tiililaatta.
Rakennukset – pysyvä kansallisomaisuutemme
– Alvar Aalto & Mika Waltari 1942